Meditaatio

Haa, vihdoin eilen pääsin meditaatioon!

Kieltämättä siinä vaiheessa kun pääsin paikan päälle, pienoinen hiljentyminen oli paikallaan.

Tee tuli viime tipassa ja kun lopulta pääsin 45 minuutin päästä keskuksen ovelle, oli ovessa lappu, jossa kerrottiin keskuksen muuttaneen.

Ärripäitä syöttäen soitin Teelle,  joka katsoi kyseisen osoitteen sijainnin netistä. Jalat alle ja spurtin jälkeen olin kyseisellä kadulla. Siinä vaiheessa lensi uudet ärripäät kun talon numero näytti 37 ja olin menossa viitoseen. Hengästyneenä ja naama punaisena ehdin juuri paikalle.

Tällä kertaa oli rakastavan ystävällisyyden meditaatio. Ensimmäisellä kerralla vedin sen läpi, mutta teetauon jälkeen keskityin vain tyhjentämään pääni. Olin niin kaivannut sitä, että sai olla täydellisessä hiljaisuudessa aivan rauhassa ilman ajatuksia (tai sitten pyrkien niistä pois).

Kotona tuo ei onnistu samalla tavalla vaikka olenkin kokeillut. Onko se sitten se "kodin energia", vai takaraivossa oleva ajatus, että joku lapsista voi herätä ja tarvita minua. Tuolla kuitenkin kun koko huoneellinen ihmisiä hiljentyy meditoimaan, on se ihan eri.

Hyvää teki, mutta tänään olen taas saanut hengitellä syvään. Alkavia pms-oireita vai mikä, mutta kahden pikku pyöräilijän ja vaunujen kanssa aamuinen rupeama kauppaan ja neuvolaan metron kautta sai pinnan kiristymään. Eikä lapset tehneet mitään ihmeellistä; kaikki vain oli äidin ärsytyspääkopassa.

Avoimessa kerhossa syvällisen keskustelutuokion jälkeen työntekijän kanssa sai kuitenkin olo vähän paremmaksi. Prisman yksinäisestä kauppareissusta nautin jo koko rahan edestä.

Linkki