Kevättä ilmassa

Kun tänään pääsimme ulos, ajattelin, että mitään muuta ei nyt tarvitsisi. Joten kieltämättä olin hiukan ilahtunut kun kaveritreffit siirtyivät seuraavaan viikkoon.

Oli ensimmäinen sellainen päivä, että kesän huomasi olevan ihan lähettyvillä. Meidän kerrostalo sijaitsee vielä sen verran kivalla paikalla, että lämmin löytää sinne varsin helposti.

Soitto huoltoyhtiöön joudutti saamaan keinut pihalle ja haravan käteen. Lapsille hiekkalelut ja pipojen tilalle lippikset. Ulkovaatteet lensi rattaisiin lähes saman tien ja Ruunekin sai tutustua hiekkalaatikon saloihin ilman kypärämyssyä ja hanskoja.

Pojan unien aikaan roijasin vaunut varjoon, lapset leikkivät hiekkalaatikolla ja itse pesin ikkunoita ulkoapäin. Oli niin tajuttoman hyvä olo. Tuli mieleen oma lapsuus kun äiti pesi ikkunoita ja itse puuhasimme lähettyvillä. Sisällä sitten sai hyvän mielen tahrattomista laseista. Ja yleensä sitä kaikkea säesti mäntysuovan tuoksu vastapuhtailla matoilla (meillä vasta edessä hamassa tulevaisuudessa...).

Lounaaksi salaattia, jälkiruoaksi omatekemiä mehujääpuikkoja. Tytyn kanssa teimme kakun ystävälle, joka majailee meillä jokusen viikon. Pohja paloi, mutta siitä huolimatta luomuksesta tuli todella hyvä, luultavasti kiitos appelsiinimehulle. Illalla miesten kotiuduttua ystävälle laulettiin ja sytytettiin kynttilä puhallettavaksi.

Illalla vielä sain Veikan seurakseni haravointitalkoisiin. Poika mätti roskia säkkiin sitä myöten kun sain kasaan. Iso apu pienestä miehestä.

Onko se pari viikkoa sitten alkanut ruokaremontti vai mikä, mutta tuntuu, että energiaa piisaa vaikka kuinka. Vaikka yöt menee edelleen parin tunnin nukkumisjaksoilla, aamulla olen yleensä pirteä. Vielä parisen viikkoa sitten aamut saattoivat alkaa kankeastikin, mutta nyt pientä väsymystä lukuunottamatta päivä starttaa suht letkeästi käyntiin.

Niin tai näin, kevät on kunnolla täällä!