Asenteenmuutoksella

Aamulla olin tuhottoman väsynyt. Yö oli jälleen sangen repaleinen Veikan ja Tytyn vuoksi, Ruune onneksi nukkui suht hyvin, vaikka aamulla selvästi oli vähän kuuma ja yski.

Otin tavoitteeksi, että löysään, löysään ja löysään. Kaksi edellistä päivää oli vienyt rutosti energiaa. Sanoinkin Teelle ennen kuin mies lähti töihin, että en sitten tee yhtään kotitöitä tänään, vain pakollisen. Päässäni mietin, että leikin vain lasten kanssa, lounaaksi leipää ja jädeä, luetaan paljon ja katsotaan piirrettyjä.

Ja tosiaan, vaikka päivä ei ollut sen iisimpi, niin asenne ratkaisi. Lapsilla oli hauskaa kun saivat käteensä nastakokoelman, niitä sitten pistelivät sohvan reunan täyteen. Tehtiin helmistä koruja, piirrettiin, askarreltiin jokaiselle "oma" pikkuteltta kartongista, luettiin, höpsöteltiin, otettiin päikkärit ja lounaaksi syötiin leipää ja jäätelöä. Ja tuli kotityötkin tehtyä, mutta jotenkin kummasti siinä sivussa, jossakin välissä.

Ruune nukkui varsin huonosti nenätipoista huolimatta ja sohvalla puolikuntoinen Veikka juoksutti menkä ehti. Illalla kun Tee kotiutui, lähdettiin jo paremmassa kunnossa olevan Tytyn kanssa vähän autoilemaan ja haettiin illaksi herkkuja.

Oli tosiaan sellainen päivä, että "mistä aita on matalin."

Tykkään tällä hetkellä siitä, että Veikka on kohta jo neljä ja Tyty kesällä kolme. Heidän kanssaan kun saa nykyään touhuta niin paljon sellaista, mistä itsekin innostuu. Tuo nastoilla sohvan koristelu ei ehkä kuulu siihen kategoriaan, mutta moni muu juttu kyllä.

Olen aina ajatellut, että haluan kasvattaa lapset niin, että sääntöjä on mahdollisimman vähän, mutta niistä vähistä pidetään kiinni. Tähän kuuluu kaikki sellaiset asiat, mitkä voi satuttaa itse lasta tai muita tai aiheuttaa vahinkoa. Kohteliaat käytöstavat ja muiden huomioiminen (yleensä sen siskon/veljen). Muuten yritänkin olla puuttumatta ja estelemästä mahdollisimman paljon muksujen tekemisiä. Ja nyt varsinkin olen kiinnittänyt asiaan enemmän huomiota. Mutta koska itsellä on pääpiirteittäin hyvä fiilis, jaksaa pysähtyä miettimään ennen kiellon kajauttamista ilmoille, että miksi tämäkin asia pitäisi kieltää. Ja yleensä ei pidäkään kun tarkemmin miettii.

Ostin kirpparilta spiderman puvun, johon Tyty ihastui ikihyväksi. Muuta ei sitten ole pitänytkään (Blogger taas jostakin syystä sotkee kuvat...)

Janna Rantalalla oli haastattelu uudessa Meidän perhe- lehdessä. Siinä oli häneltä ihan ajattelemisen aiheiset vinkit.

Luovu kasvatusperiaatteista:

1. Joiden johtamisesta hyvään pitkän ajan kuluessa ei voi olla varma.
2. Joita pidät yllä näyttääksesi toisille. Päteminen lapsen käytöksellä on tyhmää.
3. Jotka eivät enää auta lasta. Joskus säännöt jäävät päälle, vaikka lapsi osaisikin jo toimia itse.
4. Jotka ovat toisaalta vanhempien keskinäistä valtataistelua siitä, kumman tavalla asiat perheessä tehdään.

Mutta nyt nukkumaan. Hyvää yötä!